Ennen kun finalistit saapuvat...

Kun Pitsimissifinalistit liikkuvat kaupungilla, he näkyvät paitsi ihmisten joukossa, myös sosiaalisessa mediassa. Joitakin päivityksiä Facebookiin tai Instagramiin teemme myös valmisteluista. Mutta mitä kaikkea tapahtuu juuri ennen kuin finalistit saapuvat? Mitä tapahtui vuonna 2017?

Ennen kuin päästään tähän tilanteeseen, että hallitsevasta Pitsimissistä otetaan erilaisia kuvia, on tapahtunut jo paljon. Paljon tapahtuu aina jo ennen kuin kukaan finalisteista saapuu Raumalle.

Paikallislehti Raumalaisen nettisivujen lisäksi omaan suosikkiaan voi äänestää myös niissä liikkeissä jotka ovat mukana kilpailun tukijoukoissa. Teemme joka vuosi äänestyslaatikot, joihin kiinnitämme toiselle puolelle kuvat finalisteista ja toiselle heidän julkaistavat tietonsa. Nämä laatikot kuljetamme liikkeisiin. Tämä pitää tehdä heti sen jälkeen kun finalistit on julkaistu, että ihmiset ehtivät äänestää suosikkiaan. 

Jokaisen laatikon kanssa viemme myös kuvassa näkyviä äänestyslipukkeita. Onneksi meillä on hyvät mahdollisuudet niitä tulostaa ja leikata kun varsinainen työni on toimistoympäristössä
Vaikka netissä äänestäminen kasvattaa suosiotaan ja ääniä siellä annetaan uskomattoman paljon, on paperiäänestys yrityksissä kuitenkin edelleen vilkasta. Niin kauan kuin ääniä paperilla annetaan näin paljon, me tulemme sen mahdollisuuden järjestämäään.

Se että ihmiset haluavat vaikuttaa yleisön suosikin valintaan, on meistä hyvin arvokasta. On hienoa että kilpailua seurataan ja finalistien julkaisua odotetaan.

Kun finalistit on julkaistu ja äänestyslaatikot lappuineen viety paikoilleen on meillä hetki aikaa jolloin ohjeistamme finalisteja, teemme aikatauluja valmiiksi ja kertaamme vielä kerran kaikki mitä on jo sovittu sen varmistamiseksi että kaikki toimii.

Monet asiat sovitaan jo paljon aikaisemmin, jo ennen kuin finalisteja on valittu, osa jo ennen kuin haku on edes päättynyt, siksi onkin tärkeää vielä ennen finalistien saapumista käydä asioita uudelleen läpi, jotta voimme olla varmoja siitä että kaikki toimii kuten on ajateltu. 

Jokainen joka on ollut mukana järjestämässä jotain tapahtumaa tietää että siltikin aina tulee jotain yllätyksiä. 

Pitsimissi käy vuotensa aikana monessa paikassa ja käyttää missinauhaansa lähes jokaisessa näistä tapahtumista. Nauha on valkoinen, joten se ei aina ihan puhtaana säily. Siksi siinä vaiheessa kun tiedän ettei hallitseva Pitsimissi enää käytä nauhaansa, vien sen kotiin, pesen ja silitän. Kyllä aivan totta, pesen ja silitän sen. 

Ensimmäisen kerran pesu jännitti, onhan nauhassa sinistä ja keltaista lankaa, mutta langan perusteellisten tutkimusten jälkeen uskalsin nauhan pestä ja pesutulos kertoi tämän kannattaneen. Pesu kuitenkin tietysti rypistää nauhan joten se on silitettävä. Uskon että Pitsimissin perinteinen käsintehty nauha on ainut missinauha joka huolletaan vähintään kerran vuodessa, koska se on varmasti yksi ainuita jos ei jopa ainut joka kiertää missiltä toiselle.
Nauha on arvokas perinne josta huolehdimme rakkaudella.

Näiden nauhojen yksinkertaista kauneutta en varmasti koskaan lakkaa ihastelemasta. Siinä ne ovat, valmiina tuleviin kruunauksiin. Nauhat ovat kuvassa siinä järjestyksessä kuin missikisojen kolmikko on, II Pitsiprinsessa voittajan oikealla ja I Pitsiprinsessa vasemmalla puolella.
Meillä siis perintöprisessat ovat Pitsiprinsessoja. 

Joka vuosi teemme etukäteen myös nimikoidut muovikassit, joihin voimme sitten pakata jokaiselle finalistille kilpailupäivien ajan käytettävät vaatteet ja heidän omat missikorttinsa. Kassissa voivat finalistit sitten kuljettaa vaikkapa varakenkiä varsinaisen laukkunsa sisällä.

Koska vuosi 2017 oli juhlavuosi jolloin valittiin 40. Pitsimissi, teimme finaaliin myös "numerokepit" eli sellaiset ihanat puukeppien päässä kuljetettavat numerokyltit, joita finalistit käyttivät bikinikierroksella. Aivan kuten joskus aikanaan kauneuskilpailuissa.

Meillä on aina koko sen ajan kun olemme tätä kilpailua järjestäneet, ollut yhtenä perusperiaatteena että finalisteilla on täällä Raumalla hyvä olla, että he vievät mukanaan mukavia muistoja ja kokevat että olivat tervetulleita. Me huolehdimme heistä kuin omista tyttäristämme, joita meille ei ole.

Siksi joka vuosi hyvissä ajoin kerään villasukat ja lämpimät fleecepeitot kotoa ja äidiltänikin. Pesen ne kaikki vuoden tomuista puhtaaksi, kaikkia kun ei edes käytetä vuoden aikana mihinkään, ne vain odottavat kaapissa taas seuraavia finalisteja. Myös pyyhkeiden vuoden takaa keräämät pölyt pesen pois, jotta ne ovat miellyttäviä ottaa taas käyttöön. Meille enemmän kuin tervetullut oli kauppojen uudistus kun saataville tulivat nämä kestokassit, ne ovat todella hyviä juuri näiden tavaroiden kuljetukseen.

Missä finalistit yöpyvät? Aluksi käytimme hotellia, mutta onnellisten sattumien kautta löysimme aivan ihanan paikan, jota käytimme vuonna 2017 toisen kerran ja jonne pääsemme taas tänäkin vuonna yöpymään. Raumalla toimii yksityinen Freinet koulu jota oma poikammekin on käynyt aikanaan ala-asteella. Koulu saa toki valtionapua normaalin ala-asteen tapaan, mutta kerää erilaisin tavoin varoja järjestääkseen jotain mukavaa oppilaille. 

Koulu tarjoaa meille todella upean kodinomaisen paikan yöpyä ja olemme käyttäneet sitä monissa muissakin yhteyksissä. Ehdottomasti suosittelen jos tarvitset isommalle porukalle yösijaa, tai vaikkapa vähän pienemmällekin. Koulussa on hyvä keittiö, paljon vessoja ja neljä suihkua.

Koska kysymyksessä on koulu, kuvaamme aina pulpettien ja muiden huonekalujen paikat ennen kuin siirrääme kaikki sänkyjen tieltä. Näin osaamme palauttaa kaiken takaisin jos tulee epävarmuutta miten ne olivatkaan.

Valmiit sängyt odottavat kutsuvina finalisteja kahdessa eri huoneessa, jokaisessa sängyssä paikallaan on valmiiksi lakanat, tyynyt ja peitot sekä tietysti tarvittavat pyyhkeet jotta tilapäinen asuminen koululla olisi mahdollisimman mukavaa. 

Kuvassa näkyy vielä varauloskäytävänä toimivan oven ikkunoista ulos, mutta ennen kuin finalisit saapuvat on ikkuna peitetty kankaalla ja huoneessa voi rauhassa yöpyä pelkäämättä tirkistelijäitä.

Näitä vuodetekstiilejä ei käytännössä kukaan muu oikeastaan koskaan käytä, ne pestään ja huolletaan aina uusia finalisteja varten.  Kuten kuvasta huomaatte lattialla ovat värikkäät räsymatot luomassa kodin tunnelmaa, ne ovat koululla vakiona, tämä koulu on hyvin kodinomainen aina ja siksi sinne on kiva varustaa finalisteille koti Raumapäivien ajaksi.

Kahteen luokkahuoneeseen sopii juuri mukavasti 10 sänkyä, viisi kumpaankin. Koska kysymys on ilmalla täytettävistä kumista tehdyistä sängyistä, käytän erilaisia ohuita tikkikangaasta tehtyjä päiväpeittoja sänkyjen päällä ennen lakanaa, näin varmistan sen etteivät sängyt ole kovin hikisiä.  Kangas on kuitenkin sen verran ohut että sängyn parhaat puolet tulevat esiin, siitä saa ilman määrää säätämällä juuri niin kovan tai pehmeä kuin kukin haluaa.

Tiistaina kun finalistit saapuvat, viimeistelemme koulun kodiksi, lämpimät fleecehuovat asetetaan käytettäviksi ja pöytä varustetaan kaikella mitä voisi ajatella tarvittavan. Suihkutiloihin viemme luonnollisesti shamppoot, hoitoaineet ja suihkusaippuat. Mutta huolehdimme myös meikin puhdistusvälineistä ja hammastahnoista sekä muista hygieniatarvikkeista siltä varalta että joltakin finalistilta on jotain jäänyt matkasta. Päivä korkkareissa Vanhan Rauman kaduilla voi käydä jalkojen päälle, siksi käytettävissä on myös jaloille kylpysuolaa ja pesuvadit jokaiselle sekä tietysti jaloille rauhoittavaa voidetta jalkakylvyn jälkeen. Niin on sitten taas helpompi seuraavana päivänä pukea korkkarit jalkaan ja jaksaa hymyillä vielä finaalilavallakin!


Arispo.com on pieni ihana "paitapuoti" Vanhassa Raumassa, mutta sen valikoimiin kuuluu paljon paljon muuta kuin vain paitoja. He tekevät siis painatuksia - lähes mihin vaan. 

Finalistit ovat saaneet heiltä tyylikkäät Rakastunut Raumaan -juuttikassit joissa on myös jokaisen finalistin nimi. Kassit on näin helppo erottaa toisistaan päivien aikana ja niistä jää kivat käytännölliset muistot jokaiselle mukaan.

Näitä kasseja finalistit kuljettavat mukanaan kävellessään Rauman kaduilla, näissä kasseissa kulkevat mukavasti tarvittavat varavaatteet, toiset kengät ja tietysti ne missikortit kynineen.

Joka vuosi koululla yöpyy myös joku organisaation jäsen, tilaahan koululla on! Tämä sänky on pedattu Lauralle joka on ollut mukana kilpailun taustajoukoissa siitä asti kun me olemme tämän omistaneet, hänen tehtävänsä ovat muuttuneet vuosien myötä sitä mukaa kun hän on aikuistunut. Vuonna 2017 Laura oli mukana paitsi avustamassa yleisissä asioissa, myös meikkaamassa finalisteja.

Kultasepänliike Helkelä on ollut mukana kilpailun tukijana ihan alusta asti kun me olemme tapahtumaa järjestäneet. Heidän mukanaan tukijaksi on tullut myös Lumoava. Finalistit kantavat Raumapäivien ajan kaulassaan, korvissaan ja ranteessaan Lumoavan upeita koruja.
Haen korukassit aikaisemmin Helkelästä ja vähän ennen finalistien saapumista asettelen ne pöydälle niin että jokaisen on sitten helppo ottaa käyttöönsä ne korut mitä hänelle on suunniteltu.

Voittajakolmikko saa palkinnoksi Lumoavan koruja, joten tässäkin vielä erikseen kiitos Lumoavalle kun he ovat mukana kilpailussa palkitsemassa. 

Koska me huolehdimme näistä finalisteistamme joka vuosi kuin omista tyttäristämme, valmistan koululle iltaisin iltapalan ja aamuisin aamupalan. Siinä mukavasti on auttanut Kivikylän Kotipalvaamo joka on lahjoittanut käyttöömme monelaista leikkelettä - heidän valikoimissaan on mistä valita!

Kivikylän palvaamomyymälä on monipuolinen kauppa josta löytyy kaikenlaista muutakin kuin vain lihatuotteita, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Siellä voit vaikka lounastaa.

Yksi tärkeä tukijamme on ollut Rauman Lapissa toimiva K-Market Lapinpata. Sieltä olemme saaneet ilta- ja aamupalaan tarvittavat ainekset, joista on ollut hyvä rakentaa maittavia tarjoiluja. 

Viime vuonna saimme kaupasta myös leipää kun sähköpostiongelmien vuoksi luulimme ettei Kontion Leipomot ole mukana, asia on selvitetty ja tänä vuonna nautimmekin finalistien kanssa taas Kontion maukasta leipää, suoraan tuoreena leipomosta. 

Lapinpata on sellainen K-Market josta saat ihan kaiken mitä tarvitset, jos jotain ruokaa tai tarviketta ei valikoimista löydy, keskustele kauppiaan kanssa, on hyvin todennäköistä että sitä jatkossa saa. Se on sellainen kunnon vanhan ajan kyläkauppa, aivan ihana paikka. He muuten voittivat vuoden K-Market äänestyksen. äänestyksessä loppusuoralla oli kolme kauppaa ja Lapinpata keräsi yleisöääniä 50% kaikista annetuista äänistä - eikä turhaan, Lapinpata on todella hyvä kauppa.

Jo aikaisemmin hehkutin miten ihana on Freinet koulu, tämä kuva kertokoon loput siitä asenteesta joka koululla on. Kun finalistit koululle saapuivat, heitä oli tervehtimässä koulun rehtorin Katin tervehdys, kivahan sinne oli siis tulla jokaisen.

Hiljalleen aloivat finalistit saapua koululle, hyvin aikataulussaan jokainen, pienistä liikenteen aiheuttamista viivästyksistä huolimatta. He olivat aktiivisesti pitäneet jo etukäteen yhteyttä Whats Appin välityksellä ja olivat nyt innoissaan näkemässä toisensa, osa oli keskenään tuttuja jo entuudestaan, osa näki toisensa ensimmäisen kerran. Mukava puheensorina täytti koulun salin.

Koska kuljemme varsinaisten kisapäivien ajan pääosin Vanhan Rauman kaduilla, emmekä ehdi nautimaan merellisen Rauman kauneudesta, kävimme nauttimassa kaakaot Poroholman terassilla saapumispäivän illalla. Toni kertoili vierailun aikana finalisteille Poroholmasta ja sen tarjonnasta, moni heistä totesikin että tänne on tultava myöhemmin omalla vapaa-ajalla. 

Saapumispäivän iltana tarjosimme finalisteille uusia perunoita ja salaattia. Osalla oli takana pitkäkin ajomatka joten oli hyvä syödä vielä ennen muita iltatoimia.

Ravitsevalla aamupalalla pärjää lounaaseen asti. Tarjolla puuroa, jogurttia, erilaisia kasviksia, leipää ja leikkeleitä, juustoa, kananmunia ja raejuustoa. Maito ja tuoremehu kuuluvat luonnollisesti myös kunnon aamupalaan. 

Aamun hetket ovat ne viimeiset joissa finalistit rentoutuvat ja jutellaan niitä näitä, kunnes taas istutaan Tukkapajan ihanien kampaajien ja meikkajien käsissä. Sen jälkeen jalkaudutaan kaduille ja eri liikkeisiin.

Mekot ovat jo valmiina odottamassa viimeistä lavalle menoa, ketkä kolme kruutaan, kenet yleisö valitsee ja kuka on kanssakilpailijoiden valinta...


Koska kysymys oli 40. Pitsimissin valinnasta ja olimme keränneet syksyllä vietettävää hyväntekeväisyysgaalaa varten materiaalia kisan historiasta, käytimme illasta myös hetken siihen että Hans kertoili ruuan jälkeen kaikille finalisteille kilpailusta silloin kun se aloitettiin ja siitä miten se on kehittynyt tähän päivään. 

Melkoisia muutoksiahan näissä kilpailuissa on tapahtunut, vai mitä sanoisitte jos nykyäänkin ehdokas tarvitsisi äitinsä, isänsä tai vaikka poikaystävänsä suosituksen voidakseen osallistua? Tai että se suosittelija jonka ehdokas pääsee finaaliin, saa palkinnoksi paketin kahvia...


Vuoden 2018 kilpailuhaku on juuri päättynyt, alustava katsaus hakemuksiin on tehty. Menossa on semifinalistien valinta. Ei ole helppoa päättää ketkä 20 jatkavat semifinaaliin. Heiltä tulemme pyytämään pienen videon itsestään ja sen jälkeen on edessä entistä vaikeampi valinta kun heistä valitaan ne kymmenen finalistia jotka tulevat kesällä asemaan pieneen ihanaan kyläkouluun keskelle Raumaa. Kun he tulevat, me olemme valmiina.

Terveiset vaikeiden valintojen ääreltä

Riikka